Treaton #13

Joni oli vienyt Stephanien treffeiille. Heillä oli oikein mukava ilta.

Ainoa haitta oli, että Stephanien mielestä hän näytti kauhealta mahansa kanssa tiukassa paidassaan ja nahkatakissa. Jonin mielestä hän oli lumoava

Kaksikolla oli hauska ilta. He nauroivat vielä aamuyöstä sylikkäin.

//anteeks kone näkyy xD Ja sori koko vaihtuu.

Aamuyöstä Stephanie saapui kotiin. Hän halusi heti nukkumaan. Korkokengät hiersivät naisen kantapäitä ja varpaita.

Nainen ei kuitenkaan ehtinyt nukkua kauaa, ennen kuin supistukset alkoivat. Aluksi hän ei niistä välittänyt, raskaus oli niin loppuvaiheessa. Mutta kun ne eivät tahtoneet olla loppuakseen, naisen piti nousta sängystään, hetkeksi seisomaan.

Supistukset olivat tihentyneet tovin kuluttua. Stephanie alkoi jo huolestua ja päätti soittaa taksin sairaalaan. Ei hän siinä mitään menettäisikään, vaikka kävisi tarkistamassa.

Nainen katseli ikkunasta, kun taksi kurvasi tien sivuun. Hän veti nopeasti paidan ja housut päälleen ja kiiruhti taksiin.

Pian hänen sylissään tuhisikin pieni käärö 

"Joni! Lapsesi on täällä" Joni lupasi saapua heti paikalla, ja pian mies olikin jo yläkerrassa.

"Tässä hän on" Stephanie hymyili. He ihastelivat lasta ja Joni vaati koko ajan saada hänet syliinsä. Pian kuitenkin mies ehdotti nopeaa kävelyä ja Stephanie jätti vauvan siskonsa hoiviin.

Hetken käveltyään ja juteltuaan Joni pysähtyi. Stephanie pysähtyi myös. "Mitä nyt?" hän ihmetteli.

Joki polvistui jalkakäytävälle. "Olen tahtonut kysyä tätä ensitapaamisestamme asti... Tuletko vaimokseni?" Stephanie henkäisi. "Asiat tapahtuvat niin nopeasti"

"Mutta tietenkin!" Nainen ojensi kätensä ja Joni pujotti sormuksen tuon nimettömään

Sitten mies kantoi kihlattunsa koko matkan takaisin sisälle. Stephanie vain nauroi.

~Muistathan kommentoida!~

Treaton #12

Hellouuu, taitaa olla viimenen osa tänään, tai mistä sitä tietää.

Eräänä päivänä itseään peilallessaan, Stefanie huomasi lihoneensa. Mutta eihän tämä ole läskiä, tämä on vauvakumpu! Stefanie tajusi. Tyttö oli nähnyt niin monta kertaa äitinsä raskaana, että tunnisti vauvakummun. Hän odotti vauvaa, ja vauva oli Jonin. Jonin, jonka kanssa hän ei ollut edes puhunut seurustelusta.

 Stefanie selitti tilanteen Jonille."Pulla on uunissa, ja se on sinun..." Hän mutisi. Joni näytti ensin epävarmalta.

Mutta pian pojan ilme vaihtui ihmetyksen sellaiseen iloon! Samalla kaksikko aloitti suhteen. Seuraavana haaveena oli, että Joni kosisi häntä, mutta se oli vielä pitkän matkan päässä

Seuraavana Stefanien piti kertoa äidilleen. Amy ei ollut varma, mitä mieltä oli. Hän ei olisi halunnut Nadjan vierelle toista rääkyvää kääröä.

Stefanie alkoi heti etsimään tietoa vauvanhoidosta, sekä etsimään oikeaa nimeä.

Amylla oli toisenlaisia huolia. Hän oli mielestään lurpsahtamassa, eikä vielä edes päättänyt perijää. Kuka saisi talon, kun hänestä aika jättäisi? Paras vaihtoehto tällä hetkellä olisi Stefanie, sekä hänen... Perheensä.

Koska Amy ei viitsinyt, halunnut tai jaksanut hoitaa Nadjaa, Stephanie leikki äiti siskolleen. Hänestä se oli ihanaa puuhaa. "Hei höpsö! Juopa nyt, edes vähän" Stephanie naurahti pienokaiselle, ja laski tuon takaisin. "Tätäkö elämäni on kun vauva syntyy?" Stephanie myhäili

"Siinä tapauksessa; en malta odottaa!" Stephanie hihkaisi. 

Tästä tuli tosi lyhyt, mutta pitää mennä, enkö malta odottaa tämän julkaisua :3

~Muistathan kommentoida!~

Treaton #11

Moikkelis moooi! :) Tänään tulee varmaan vielä pari osaa, olen tykästynyt tähän perheeseen niin, enkä malta lopettaa pelaamista

Vastapainoksi Stefanien onnellisuudelle, Amy oli joka päivä vain surullisempi. Masennus kasvoi ja kasvoi, sitä mukaa kun mahakin.

Stefanie ja Jade vain lähentyivät päivä päivältä (anteeksi laadusta :c)

Lapset tulivat kotiin koulusta juuri kun synnytys alkoi. "Taas sitä mennään" tuhahti Amy kun lähti astelemaan taksille

Tytön nimeksi tuli Nadja

Vaikka Amy haisi, häneen sattui vieläkin ja vauva ei ollut toivottu, nainen heltyi hymyilemään nostaessaan pienokaisen syliinsä

Myöhemmin Joni tuli koputtelemaan ovelle. Stefanie avasi tuolle innoissaan oven.

Heti sisälle päästyään Joni halasi Stefanieta lämpimästä ja hymyili.

Pari vietti mukavan päivän Stefanien kotona syöden, lämmitellen takan edessä ja kuherrellen.

Lopulta Joni jäi yöksi Treatoneille. 

Kuva nukkuvasta kaksikosta :3

~Muistathan kommentoida!~

Treaton #10

Moi! 

Oho, jo kymmenennessä osassa ollaan! Vau! No, yritän alkaa laittamaan näitä osia rauhallisempaan tahtiin :D

*hui vitsi näyttää et Amylla olis ruskee tukka! :0* Amy juoksi ennätysajassa vessaan. "Hirveä olo..." Hän puhisi ja melkein oksensi. "Johtuukohan tämä siitä tilapiasta, jonka itse tein?" Nainen mietti ääneen ja oksensi uudelleen

Molemmat vanhemmista kärsivät Amyn taudista. Alati siivoaminen alkoi väsyttää kumpaakin. Eikä kukaan pitänyt Amysta ja Antista väsyneinä.

Amy katseli itseään hiukan huolissaan peilistä. "Olenko lihonut?" Hän parkaisi itselleen hädissään.

Kyllä, hän lopulta totesi olevansa lihonut, ja aika paljonkin. Oksentelua, mahan kasvua. Perheeseen tulisi pian lisäystä. Lisäystä, jota Amy ei halunnut.

Raskaan työn raataja oli nukahtanut takan ääreen. Stefanie oli ottanut paikan maisematyöläisenä lukion lisäksi. Se oli rankkaa, mutta palkitsevaa.

Herättyään Cina alkoi peilailemaan itseään. Violetti olisi menossa pian pois muodista. Hänen pitäisi keksiä uusi väri. Takaisin vaaleaan vai? Hmm...

Silloin Cina myös ensi kerran huomasi koneensa. Se oli vaihtunut paljon uudempaan ja hienompaan. "Omituista.." Cina mietti, mutta lopulta vain kohautti olkiaan ja istuutui uuden koneensa ääreen.

Cina alkoi etsimään kampaamojen aukioloaikoja, mutta lopulta luovutti, ja eksyi nettiostoksille. Kauppa oli Willow Creekin toisella puolen, mutta sillä oli oma verkkokauppakin. Cinan silmiin osui jotain.

Cina vei hiirensä mainoksen päälle. "Työntekijöitä tarvitaan, myyjä. Hmm..." Cina mumisi ja klikkasi mainosta. Hän täytti lomakkeen ja pian sai sähköpostiinsa viestin. Hän oli saanut paikan. Ja lisäksi jotain muutakin. Hän nappasi nopeasti tien varresta taksin. "Naakkatielle, kiitos"

Pian Amy ja Antti tulivat kotiin. Amy näki sohvalla mustatukkaisen naisen. "Kuka olet?" Amy kiljaisi ja tarttui moppiin, joka nojasi seinää vasten.

Muukalainen paljastui Cinaksi. "Miksi mustaksi?" Amy erehtyi melkein huutamaan. He kävivät taas saman riidan. Lopulta Amy joutui pyytämään anteeksi. 

Stefanie nousi hiljaa sängystään ja vaihtoi vaatteet. Hän hiipi ulos asunnosta ja lähti astelemaan pimeällä kadulla. Tänä yönä hän aikoi toteuttaa haaveensa. Saapuessaan Siniseen Samettiin, Willow Creekin suosituimpaan yökerhoon, jännitys alkoi jo kutitella varpaissa. Tyttö astui sisään lämpimään tuulikaappiin ja otti pari askelta eteenpäin. Hän vilkaisi ihmisiä sisällä. Heitä oli kourallinen, eikä yksikään herättänyt nuoren naisen huomiota.

Hänellä oli kuitenkin mukava ilta uusien ystäviensä kanssa.

Todella mukava...

Ehkä vähän liiankin mukava...

Aamulla hampaitaharjatessaan Stefanieta alkoi hymyilyttää. Häneen oli tarttunut Jonin tuoksu, ja nainen nuuhki hiuksiaan koko ajan, hymyillen. 

Toinen osa tulee piakkoin tämän perään :)

~Muistathan kommentoida!~

Treaton #9

Hellurei, mihis jäätiinkään? Ai niin! Letun syöntiin ;3

Amy keräsi astiat kokoon ja vei nopeasti tiskikoneeseen 

Ja sillä aikaa Antti pesi siirapin pois hiuksistaan. Sean oli ampunut siirappia pullosta Antin päälle, huutaen samalla: "Siirappisota!"

Cina oli harvinaisen hyvällä tuulella ja käveli ympäri taloa tehden kotitöitä. Hän jopa moikkasi ohi tallustavaa Jadea.

Hyräillen hän odotteli aterian valmistumista mikron edessä, vaikkei hänellä ollut edes nälkä. Ateria oli veljelle, joka ei ollut syönyt lettua. Iloisena ja yllättyneenä veli otti aterian vastaan ja popsi sen, kunnes he lähtivät kouluun, yhtä matkaa.

Vihdoin vanhemmilla oli kaksinkeskistä aikaa. "Rakastan lapsiamme, mutta onhan ihanaa olla välillä ihan vaan kahdestaan" Amy hymyili kihlatulleen. 

Heistä molemmista oli aivan ihanaa viettää aikaa kaksistaan.

"Voisimmeko nyt... Kun lapset eivät ole täällä?" Antti kysyi pienesti. Amyn kasvoille levisi virne ja hän nyökkäsi 

Stefanie ja Jade olivat edelleen hyvin läheisiä. Jade oli lumoutunut siskonsa uudesta puhelimesta ja halusi koko ajan ottaa omakuvia. Stefanie usein postasi ne Simstagramiin.

Vanhempien ollessa pitkään töissä, niinkuin melkeinpä aina, kaikki halusivat nukkua heidän sängyssään. Usein isosiskokset veivät voiton.

"Hei" Antti tervehti Amya. Heiltä oli loppuneet työt samaan aikaan. Kymmeneltä illalla. "Onkohan jokin yökerho vielä auki?" Amy mietti ääneen. "Höpsö, lapset odottavat. Huomenna sitten" Antti naurahti. Se oli ensimmäinen kerta, kun Amyä ärsyttivät hänen lapsensa.

~Muistathan kommentoida!~