Eräänä päivänä itseään peilallessaan, Stefanie huomasi lihoneensa. Mutta eihän tämä ole läskiä, tämä on vauvakumpu! Stefanie tajusi. Tyttö oli nähnyt niin monta kertaa äitinsä raskaana, että tunnisti vauvakummun. Hän odotti vauvaa, ja vauva oli Jonin. Jonin, jonka kanssa hän ei ollut edes puhunut seurustelusta.
Stefanie selitti tilanteen Jonille."Pulla on uunissa, ja se on sinun..." Hän mutisi. Joni näytti ensin epävarmalta.
Mutta pian pojan ilme vaihtui ihmetyksen sellaiseen iloon! Samalla kaksikko aloitti suhteen. Seuraavana haaveena oli, että Joni kosisi häntä, mutta se oli vielä pitkän matkan päässä
Seuraavana Stefanien piti kertoa äidilleen. Amy ei ollut varma, mitä mieltä oli. Hän ei olisi halunnut Nadjan vierelle toista rääkyvää kääröä.
Amylla oli toisenlaisia huolia. Hän oli mielestään lurpsahtamassa, eikä vielä edes päättänyt perijää. Kuka saisi talon, kun hänestä aika jättäisi? Paras vaihtoehto tällä hetkellä olisi Stefanie, sekä hänen... Perheensä.
Koska Amy ei viitsinyt, halunnut tai jaksanut hoitaa Nadjaa, Stephanie leikki äiti siskolleen. Hänestä se oli ihanaa puuhaa. "Hei höpsö! Juopa nyt, edes vähän" Stephanie naurahti pienokaiselle, ja laski tuon takaisin. "Tätäkö elämäni on kun vauva syntyy?" Stephanie myhäili
Tästä tuli tosi lyhyt, mutta pitää mennä, enkö malta odottaa tämän julkaisua :3
~Muistathan kommentoida!~








Ei kommentteja:
Lähetä kommentti